Teollisuuden kunnossapidon kumppani tehostaa toimintojaan Tulospalkkiomiehen kanssa – data kertoo turvallisuuden ja tehokkuuden kohentuneen jo ensikuukausina.
Elcoline Group on sataprosenttisesti suomalainen yritys, joka on erikoistunut tarjoamaan täyden valikoiman teknisiä kunnossapito- ja projektipalveluita pohjoismaisille teollisuuden asiakkaille asiakaskohtaisesti räätälöitynä. Elcolinen palveluita ovat muun muassa teollisuuden kunnossapidon ulkoistukset, huollon palvelusopimukset, mekaaniset asennukset, sähkö-, automaatio- ja instrumentointityöt, putkistojen asennukset ja hitsaukset sekä energialaitosten osien konepajavalmistus.
Liiketoiminnan ydinperiaatteita ohjaavat turvallisuus, luotettavuus, tarkkuus, joustavuus ja tehokkuus. Yrityksessä keskitytään ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön, korkeatasoiseen asiakaspalveluun ja kustannustehokkaisiin palvelutoimituksiin oikeaan aikaan.
Näiden asioiden johtamisen yhdeksi työvälineeksi Elcolinessa on otettu käyttöön tulospalkkiomalli.
Työväline johtamiseen
Elcolinen ja Tulospalkkiomiehen yhteistyö alkoi vuoden 2021 lopulla. Johtamisen tukena oli ollut erilaisia palkitsemismalleja, mutta ne eivät olleet yhdenmukaisia, kovin systemaattisia, eikä koko henkilöstöä koskevia.
Vuosi 2022 oli tulospalkkiomittariston rakentamisen ja määrittelyn vuosi. Tulospalkkion mallin runko määriteltiin ja pilotoitiin ensin yhden tiimin toimesta asiakasrajapinnassa. Saatujen kokemuksien ja datan myötä tulospalkkiomallia ja hallinnointiprosessia jatkokehitettiin sekä optimoitiin myös muihin tiimeihin asiakaspalvelua ja toimintojen johtamista tukeviksi. Tulospalkkiomallin rakenne otettiin käyttöön vuoden 2023 alkupuolella Suomen tiimeissä yhtä lukuun ottamatta kaikissa liiketoimintayksiköissä.
”Sitoutimme henkilöstöä mukaan eri liiketoimintayksiköistä tulospalkkiorakenteen ja mittareiden määrittelyyn alusta alkaen. Meillä on ollut organisaation eri tasoilta avainhenkilöitä mukana tekemässä tiimikohtaisia määrittelyjä, jotka tukevat liiketoimintamme ydinperiaatteitamme. Tiimien edustajat ovat täten päässeet vaikuttamaan yhdessä sovittuihin mittareihin ja kehittämään tulospalkkiorakennetta. Mukana on viisi eri Suomen liiketoimintayksikköä, joissa jokaisessa voi olla useampi tiimi, joilla on omat tulospalkkiomallinsa määritellyn tulospalkkiorakenteen mukaisesti”, palveluliikennetoiminnan johtaja Vesa-Pekka Heikkinen avaa.
Tulospalkkioon liittyvät mittaukset ja johtamista tukevat raportoinnit implementoitiin osaksi johtamiskäytänteitä vuoden 2022 loppuun mennessä ja täten mittaukset ovat alkaneet pyörimään vuoden 2023 alusta. Mittauksia tehdään kerran kuukaudessa kolmiportaisesti: työntekijöiden toteuttava porras, liiketoiminnan johtotaso ja ylin johto.
”Kaikki ovat sitoutuneita tähän hallituksesta ja toimitusjohtajasta lähtien. Tämä nähdään meillä yhtenä työvälineenä johtaa liiketoimintaa ja henkilöstöä. Vaikka puhutaan palkitsemisjärjestelmästä, niin me näemme tämän ennemmin johtamista tukevana työvalineenä. Tällä saadaan ohjattua asioita, joihin keskitytään ja tietoa, mihin suuntaan asioita pitäisi viedä”, Heikkinen sanoo.
Kannustimet auttavat ehjänä kotiin
Vastaanotto tulospalkkiomallille on ollut positiivinen. Osalle hieman vastaavat mallit olivat tuttuja aikaisemmasta työelämästä, ja niihin palaaminen on tuntunut hyvältä. Suurin osa niin sanotuista ensikertalaisista taas on ottanut palkitsemismallin todella positiivisesti vastaan.
”Esimerkiksi perinteiset asiakaskävelyt on nimetty arvontuottokävelyiksi ja ne otettu todella positiivisesti vastaan. Yksikön vetäjä, työnjohtaja ja työntekijä kolmestaan analysoivat kuukausittain, mitä on tehty asiakasrajapinnassa hyvin ja mitä voidaan tehdä paremmin liiketoiminnan ydinperiaatteiden mukaisesti. Täten henkilöt pääsevät mukaan vaikuttamaan ja arvontuottokävelyt ovat olleet sellainen odotettu kuukauden juttu, kun asioita on käyty läpi ja onnistumisia on todettu sekä korjaavia toimia on sovittu.”
Tulospalkkion tuloksien läpikäynnit tiimeissä ovat parantaneet kommunikointia ja täten myös tietyt mittauksien parantumiset ovat olleet merkittäviä jo ensimmäisten kuukausien aikana. Heikkinen nostaa esimerkiksi työturvallisuuden, joka on Elcolinelle sydämenasia.
”Kun lähdettiin mittaamaan turvallisuushavaintoja, niin vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden kohdalla voidaan puhua satojen prosenttien kasvusta. Euro on selkeä ohjuri sen takana, mutta tärkeintä on henkilöstön sitouttaminen turvallisuuskulttuuriin entistä vahvemmin. Jokainen työturvallisuushavainto, turvallisuuskierros ja turvavartti ovat varmistus sille, että teemme työmme turvallisemmin ja pääsemme turvallisesti kotiin töiden jälkeen”, Heikkinen sanoo.
Turkulainen pakohuonepeli
Yhteistyö Tulospalkkiomiehen ja Elcolinen välillä on ollut Heikkisen mukaan hyvin rakentavaa. Ratkaisuja tulospalkkiorakenteiden ja mallien osalta on ideoitu yhdessä ja dialogia on käyty säännöllisesti ja systemaattisesti. Etenkään rakennusvaiheessa kumpikaan osapuoli ei päästänyt toista liian helpolla.
”Tommi on ensinnäkin hyvin vihkiytynyt aiheeseen. Hän avaa erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, mutta myös odottaa meiltä erilaisia ratkaisuja sekä sitoutumista aiheeseen. Meillä on ollut hyvää kyseenalaistamista ja haastamista puolin ja toisin. Tommilla on pitkä kokemus erilaisista tulospalkkiomalleista ja täten hän pystyy antamaan konkreettisia esimerkkejä. Lisäksi kun tulee erilaisia ajatuksia, niin hän myös kykenee kertomaan, miten se voisi toimia ja toisaalta mikä siinä on huonoa.”
Tulospalkkion määrittelyn alkuvaiheessa aikaa kului tulospalkkiorakenteen ja pilotoinnin määrittelyyn sekä kommunikointiin pilotointiin osallistuvan tiimin henkilöstön kanssa. Korona loi oman haasteensa ja sen vuoksi alkuvaiheen määrittelyt tapahtuivat enimmäkseen etänä Teams-palavereita hyödyntäen.
”Alussa kun teimme tulospalkkion rakenteellisia määrittelyjä, olimme suht tiiviisti yhteydessä parin kolmen viikon välein etänä. Kun tietyt rakenteelliset määrittelyt oli saatu päätettyä ja koronasulut alkoivat helpottamaan, siirryimme Teams-palavereiden tukemana tekemään kasvotusten määrittelyjä. Määrittelyiden tehostamiseksi ja prosessin nopeuttamiseksi, loimme toimintatavan, jossa alussa tiimeittäin kävimme läpi Teams-palaverissa tulospalkkion taustoja, periaatteita sekä määriteltyä tulospalkkiorakennetta. Kyseisessä yhteydessä osallistujien kesken sovittiin tiimikohtaisesti määrittelytapaamisen ajankohta sekä kotitehtävät. Lanseerasimme määrittelytapaamisille oman termin, joka oli turkulainen pakohuone. Eli sitouduimme tekemään tiimikohtaiset määrittelyt tehokkaasti kasvotusten ja täten poispääsyä ei ollut ennen kuin tiimin tulospalkkiomäärittelyt olivat valmiit. Kyseisiin määrittelyihin ja mittariston arvojen lopulliseen viilaamiseen palasimme etäpalaverissa yleensä viikon sisällä”, Heikkinen kertoo.
Välillä päivät venyivät pitkiksikin. Siitä sai Varsinais-Suomesta ponnistavan Tulospalkkiomiehen vierailut Elcolinella oman leikkisän terminsä.